Vuonohevosten juuret ulottuvat kauas menneisyyteen. Niiden arvellaan olevan idästä tulleiden hevosten jälkeläisiä. Vaikka vuonohevonen ei olekaan suoraan alenevassa polvessa sukua esimerkiksi tarpaanille tai mongolianvillihevoselle , roduilla on monia yhteisiä piirteitä. Selkein niistä on hallakko väri.
Hevosen perusväriin liittyy aina tummia merkkejä. Kaikilla on siima, joka alkaa otsaharjasta ja kulkee harjan läpi selkään ja sieltä edelleen hännäntyveen.
Korvien kärjet ovat aina hieman muuta karva peitettä tummemmat.
Vuonohevosen nöyrästä luonteesta ja yhteistyöhalusta on vielä nykyisinkin paljon hyötyä. Vuonohevonen haluaa miellyttää ihmistä ja tekee mielellään töitä.
Päinvastoin, vuonis vain osaa säästää energiaansa niihin tilanteisiin, jolloin sitä todella tarvitaan tai vaaditaan.
ROTUTIETO:
Nimi: Vuonohevonen
Alkuperä: Norja
Säkäkorkeus: noin 135-155cm
Väri: Aina hallakko, harja on kaksivärinen ja hevosella on siima. Valkoiset merkit eivät ole suotavia, pieni tähti voidaan hyväksyä (tammoilla).
Luonne: Rauhallinen, mutta silti reipas.
Käyttötarkoitus: Ratsu, ajo, opetushevonen, vaellushevonen, lännenratsu, vikellyshevonen ja ajohevonen.
Muuta: Vuonohevonen on suosittu rotu eri puolilla maailmaa. Sillä on oma rotuyhdistys Pohjoismaiden lisäksi muun muassa Saksassa ja Yhdysvalloissa.